Voi ei, ei vielä!

Noin ajattelin tuossa kolme-neljä viikkoa sitten kun kauppoihin alkoi ilmestyä kaikkea joulukrääsää. Enemmän kauhistuin kun huomasin itse satunnaisesti hyräileväni joululauluja ja haaveilevani kaikenlaisista koristuksista. Yritin kovasti hillitä itseäni ettei kaikki ihan leviäisi käsiin, olihan vielä marraskuu. Pikku hiljaa olen antanut itselleni periksi ja kai tämä NYT on jo ihan sallittua. Meillä on kotona perinteisesti laitettu kuusi pystyyn ja koristeltu vasta aattoaamuna, joten näin aikaisin koristelu on vähän hirvittänyt ajoittain. Halusin kuitenkin tänne meidän omaan kotiin myös laittaa hieman joulua, ja kun me ei kahdestaan kuitenkaan vietetä täälä niitä oikeita päiviä, niin tämä on ihan perusteltua. Onhan. Ainakin uskottelen niin itselleni. Viimeinen niitti oli poikaystävän vanhemmilta tullut postipaketti, josta löytyi kaikkia ihania pikku joulujuttuja "joulun odotukseen"! Tässä yksi päivä pohdin ääneen "oliskohan noloa laittaa nyt jo joulupöytäliina", ja poikaystävä mitään sanomatta katsoi merkitsevästi vuorotellen

ensin jouluvaloja ja roikkuvia koristeita,

seuraavaksi meidän pikkuruista joulukuusta,

(koristelemista sentään tehdään pikku hiljaa)

sitten pikku kynttelikköä

(mm. tämä tuli joulunodotuspaketissa)

ja viimeiseksi minua, ja vastaus tulikin siinä. Eipä yksi liina tässä enää hetkauta!

Jokunen vuosi sitten tein elämäni ensimmäisen olkipukin. Viime vuonna ostin olkia askartelupuuskassa, mutta niin ne jäivät odottamaan sängynaluslaatikkoon monen muun huippuidean kanssa. Tämän vuoden jouluhulluuksissani sain sitten pukin tehtyä. Valmis teos muistuttaa hieman enemmän koiraa kuin pukkia, mutta eläin kuin eläin! Olkipukin (eli halkopukin kuten olen kuullut erään tyttösen lapsena näitä otuksia kutsuvan) tekoon löytyy hyviä ja selkeitä ohjeita netistä, enkä tarkemmin siis ala niitä selittää. Laitan tähän kuitenkin muutaman kuvan tekovaiheesta ja myös valmiista pukista (snautserista). Tämän näpertely oli kyllä mukavaa eikä yhtään niin monimutkaista kun voisi luulla!

oljet likoamassa 

lankasotkua peräpäässä 

päätön ratsu

valmis eläin. koristenauhan saaminen nätisti oli hankalin vaihe!